Valmiuslaki uudistuu harjoitusten keskellä – miten käy vammaisten turvaamisen?
Valmiuslakia uudistetaan, jotta Suomi olisi turvassa poikkeusoloissa – mutta vammaisjärjestöjen mukaan uudistus ei saa tarkoittaa palvelujen katkeamista. Esteettömyys, avun jatkuvuus ja osallisuus on varmistettava etukäteen, ei kriisin keskellä.
Suomessa pidettävien valmiusharjoitusten painotus on nykyisin kallistunut siviiliväestön turvaamiseen poikkeusoloissa. Myös suoraan sotilaalliseen uhkaan liittyvää harjoittelua on tulossa.Tarkkaa tilastoa valmiusharjoitusten määrästä ei sisäministeriön mukaan ole, mutta kasvua on nähtävillä.
– Kiinnostus väestön suojaamiseen liittyviin koulutuksiin on lisääntynyt. Myös painotus väestön suojaamiseen liittyviin kysymyksiin alueellisissa valmiusharjoituksissa on lisääntynyt. Yleisesti harjoitusten määrässä on ollut nousua viime vuosina, toteaa sisäministeriön pelastusosaston varautumisjohtaja Jussi Korhonen.
– Evakuointiharjoituksissa on otettu vammaiset huomioon esimerkiksi kuljetuskaluston näkökulmasta. Evakuointisuunnitelmissa huomioidaan myös erityisryhmät.
Hyvinvointialueet järjestävät tänä vuonna kymmenittäin harjoituksia, jotka liittyvät poikkeusoloihin tai väestön suojaamiseen ja pelastustoimiin. Myös Lupa- ja valvontavirasto järjestää alueellista varautumista tukevia valmiusharjoituksia. Aluekoot harjoituksissa vaihtelevat yksittäisistä maakunnista useiden maakuntien yhteistyöalueisiin.
Syksyllä on tulossa myös yksi iso valtakunnallinen valmiusharjoitus, johon osallistuvat niin hyvinvointialueet kuin kunnat, kaupungit ja järjestötkin.
– Teemana tässä valtakunnallisessa harjoituksessa on väestönsuojelu sotilaallisen uhan tilanteessa, kertoo pelastusylitarkastaja Markku Hutka Lupa- ja valvontavirastosta.
Samalla hoitolaitokset harjoittelevat asukkaidensa siirtoa väestönsuojiin.
– Tärkeää on, että jokaisesta huolehditaan ja myös vammaiset huomioidaan. Syksyllä Kuopiossa järjestettävässä erillisessä paikallisessa harjoituksessa miehitetään nykyaikainen väestönsuoja. Siellä otetaan huomioon vammaisten erityisolosuhteita ja heidän liikkumistaan.
Valmiuslaki kaipaa kipeästi päivittämistä
Suomen valmiuslakia on viimeksi päivitetty neljä vuotta sitten hybridiuhkien varalta. Osa lain toimivaltuussäännöksistä periytyy jopa sotien jälkeisistä laeista. Oikeusministeriön mukaan laki halutaan sopusointuun perustuslain kanssa. Tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta.
– Nykyisen valmiuslain valmistelemisen jälkeen kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutoksia, jotka on syytä ottaa huomioon. Uudistamisen keskeisenä taustana on kaiken kaikkiaan vallitseva turvallisuustilanne, voimassa olevan lain säätämisen jälkeinen yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys sekä korona-ajan soveltamiskokemukset. Uudistamisen tarpeen ovat todenneet muun muassa perustuslakivaliokunta ja valtioneuvoston oikeuskansleri, kertoo lainsäädäntöneuvos Timo Makkonen oikeusministeriöstä.
Lain uudistaminen aloitettiin syksyllä 2022. Ministeriöiden ja presidentin kanslian edustajista sekä oikeudellisista asiantuntijoista koostuva työryhmä sai kesällä 2025 valmiiksi mietintönsä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi. Mietintöä arvioitiin vielä loppuvuodesta 2025 uuden työryhmän voimin sisäministeriön aloitteesta. Tämän jälkeen mietintö asetettiin julkiselle lausuntokierrokselle, joka päättyi vuoden 2026 helmikuun lopussa.
Tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta.
Vammaisjärjestöiltä kritiikkiä
Oikeusministeriöstä kerrotaan, että lausuntoja saatiin yli 300. Niitä tuli myös vammaisjärjestöiltä, joiden joukosta mietintö saa kylmää kyytiä. Ensinnäkin järjestöt muistuttavat, että YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisjärjestöt tulisi osallistaa päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa.
– Osallistaminen tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa alusta alkaen. Vammaiset ja heitä edustavat järjestöt tulisi ottaa nykyistä vahvemmin mukaan valmiusharjoituksissa ja varautumisessa, sanoo Invalidiliiton juristi Ranja Alava.
– Pidän todella erikoisena sitä, että vammaisjärjestöjä ei ole osallistettu tässä asiassa, ihmettelee Kynnys ry:n järjestöpäällikkö Annina Heini.
Liki 700-sivuinen mietintö sisältää paljon pulmakohtia.
– Ydin lausunnossamme on, että esteettömyys, palvelujen jatkuvuus ja osallistaminen pitää olla sisäänrakennettuna valmiudessa ja varautumisessa jo etukäteen. Kriisitilanteessa niitä ei pystytä enää paikkaamaan, kommentoi Alava.
Invalidiliitto muistuttaa oikeusministeriötä sellaisista henkilöistä, jotka tarvitsevat jatkuvasti henkilökohtaista avustajaa tai kotiin tuotavaa palvelua.
– Erityisesti yksilölliset palvelut ja niiden jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää myös mahdollisissa kriisi- ja poikkeusoloissa. Ne voivat olla elintärkeitä sosiaalipalveluja. Kyse on viime kädessä siitä, että perusoikeudet toteutuvat myös häiriötilanteissa, Alava muistuttaa.
Kynnys ry katsoo, ettei uusi lakiehdotus huomioi vammaisten ihmisoikeuksia riittävällä tavalla.
– Ongelma oli kauttaaltaan se, ettei vammaisia henkilöitä ollut erikseen huomioitu, eikä toimenpiteitä pohdittu heidän näkökulmastaan. Vammaisten kannalta katsoen sieltä puuttui kaikki konkretia, Heini toteaa.
– Tyypillisesti vammaiset eivät ole mukana sellaisissa harjoituksissa, joissa ihmisiä siirretään väestönsuojiin. Väestönsuojathan eivät ole esteettömiä. Miten sinne konkreettisesti päästään? Tulisi paljon ongelmia, jos tulisi tosipaikka eteen.
Lakiehdotelman 14. luku, joka käsittelee sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamista, saa myös kritiikkiä.
– Käytännössä luku legitimoi sen, että vammaisten henkilöiden palveluita ei poikkeusoloissa tarvitsisi turvata. Se jättää paljon kysymysmerkkejä ja huolen siitä, miten kriisitilanteissa pärjätään, jos keskeiset arkea ja toimintakykyä tukevat palvelut lakkaavat, Heini huomauttaa.
Molemmat tahot ovat silti sitä mieltä, että valmiuslain uudistaminen on kuitenkin tärkeää.
– Yhteiskunnan varautumisen pitää vastata tämän ajan riskeihin ja oloihin. Samalla täytyy turvata perus- ja ihmisoikeudet myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toivomme, että nämä vammaisjärjestöjen antamat lausunnot johtavat konkreettisiin täsmennyksiin, Alava toteaa.
”Tyypillisesti vammaiset eivät ole mukana sellaisissa harjoituksissa, joissa ihmisiä siirretään väestönsuojiin.”
Ehdotelma eteenpäin
Oikeusministeriö kokoaa parhaillaan lausuntopalautetta ja arvioi jatkovalmistelutarpeita.
– Tavoitteena on, että hallituksen esitys eduskunnalle voitaisiin antaa vuoden 2026 elokuussa, Timo Makkonen arvioi.
– Lain toimivuuden kannalta on olennaista muun muassa se, että valmisteluvaiheessa ja erityisesti täytäntöönpanovaiheessa, kuten valmiusharjoittelussa, on kattavasti ja asianmukaisesti otettu huomioon erilaiset väestöryhmät, kuten vammaiset henkilöt.
Mietinnön teossa mukana ollut sosiaali- ja terveysministeriön edustaja hallitusneuvos Anne Kumpula kertoo, että vammaisten huomioiminen kriisitilanteissa on hyvinvointialueiden vastuulla.
– Hyvinvointialueen on varauduttava häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ennakkoon tehtävillä valmiussuunnitelmilla ja muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien ja samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien muiden hyvinvointialueiden kanssa. Tässä suunnittelussa on otettava huomioon eri asiakasryhmien erityistarpeet.
