Oona Tontti: ”Ihmiset eivät ymmärrä mitä esteettömyys tarkoittaa”
Porilainen kuvataitelija ja vammaisaktivisti Oona Tontti joutui keskeyttämään taidekoulun, koska opiskelu esteellisissä tiloissa kävi mahdottomaksi. Nyt hän on mukana Esteettömyys NYT -kansalaisaloitteessa, joka vaatii esteettömyyden laiminlyönnin kirjaamista lakiin itsenäiseksi syrjinnän muodoksi.
Oona Tontti on porilainen kuvataitelija ja vammaisaktivisti. Hän kertoo olleensa jo nuorena kiinnostunut vaikuttamisesta yleisesti ja esimerkiksi eläinaktivismista. Tietoisuus vammaisasioista heräsi kuitenkin vasta oman kroonisen sairastumisen ja vammautumisen jälkeen, kuten monilla muillakin.
Tontilla on krooninen väsymysoireyhtymä ME/CFS ja hypermobiliteettisyndrooma. Molemmat ovat monisysteemisiä sairauksia, jotka vaikuttavat laajasti sekä kehoon, arkeen että toimintakykyyn. Tontti tutustui vammaisaktivisteihin varsinkin sosiaalisessa mediassa. Hän sai vertaistukea ja kaivattua lisätietoa sairauksistaan.
”Aikaisemmin olin hyvin tietämätön esimerkiksi esteettömyydestä, mutta vammautumisen ja uusiin ihmisiin tutustumisen myötä silmäni aukenivat. Sain väsymysoireyhtymästä enemmän tietoa siitä kertovilta ihmisiltä kuin terveydenhuollosta.”
Huonoa suunnittelua
Jo manuaalipyörätuolilla liikkuessaan Tontti havaitsi nopeasti monien paikkojen esteellisyyden ja suoranaisen huonon suunnittelun. Porissa lähes kaikkiin liiketiloihin on vähintään yksi porras ja esimerkiksi luiskan jälkeen saattoivat yllättäen ollakin vastassa uudet portaat.
Sähköpyörätuolilla liikkuessa paikat alkoivat karsiutua vielä enemmän, sähkäriä kun ei nostella. Mikä pahinta, Tontin tuolloin käymä Porin taidekoulu on hyvin esteellinen.
”Siellä kaikkiin rakennuksiin on portaat. Opetusjärjestelyjen vuoksi jouduin lisäksi toisinaan olemaan eri tilassa kuin kaikki muut opiskelijat, yksin vääntämässä jotain savityötä. Siinä tunsi itsensä todella ulkopuoliseksi. Jossain kohtaa totesin, etten vaan voi enää kiivetä rappusia, vointi ei kestänyt sitä.”
Tontti otti lopulta tilanteen puheeksi koulun rehtorin kanssa. Vasta hänen huomautuksensa jälkeen sanottiin, että asiaa aletaan selvittää. Tontti joutui kuitenkin keskeyttämään koulun ja teki tapauksesta kantelun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle.
”Porin kaupunki totesi vastineessaan, ettei tämä ole syrjintää, koska remonttia päärakennukseen on kuitenkin suunniteltu, vaikkei toteutettu”, Tontti hymähtää.
Noin kolmeen vuoteen tilanne koulussa ei juuri muuttunut. Huhtikuussa 2026 on kuitenkin saavutettu merkittävä voitto: koulu tuomittiin välillisestä syrjinnästä 10 000 euron uhkasakkoon, minkä lisäksi Tontille suositeltiin maksamaan 8 000 euron hyvitys.
Joskus sitkeys siis kannattaa, vaikka Tontti myöntää, että välillä harmittaa, kun vammaisena henkilönä näitä asioita on suorastaan pakko nostaa jatkuvasti itse esiin.
Onko vammaisten syrjintä ok?
Tontti on mukana parhaillaan käynnissä olevassa Esteettömyys NYT -kansalaisaloitteessa. Siinä vaaditaan esteettömyyden tai saavutettavuuden laiminlyönnin kirjaamista lainsäädäntöön itsenäiseksi syrjinnän muodoksi YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla. Suomi on ratifioinut sopimuksen kymmenen vuotta sitten, joten vaatimuksen sen noudattamisesta ei luulisi olevan kohtuuton.
Kesäkuun 3. päivä sulkeutuva aloite on kerännyt nimiä varsin maltilliseen tahtiin. Loppukiri on tarpeen, mikäli 50 000 allekirjoituksen tavoite aiotaan saavuttaa. Tontti pohtii, miksi aloitteen kannatus on noussut verkkaisesti, vaikka esteettömyys koskettaa oikeastaan jokaista läheisen kautta tai viimeistään vanhuuden myötä.
”Tuntuu, etteivät ihmiset ole tietoisia tästä asiasta. He eivät ajattele, että esteellisyys on syrjintää tai edes tiedä, mitä esteettömyys-sana oikeastaan tarkoittaa. Jos joka toisessa liiketilassa olisi ovella lappu, että ei homoja tänne tai maahanmuuttajia tuonne, siitä kauhistuttaisiin. Miksi sama syrjintä on vammaisten kohdalla sosiaalisesti hyväksyttyä?”
Esteettömyydestä näkyvämpää
Tontti on miettinyt asemaansa taiteilijana usein esteellisellä taidekentällä. Hän haluaisi, että vammaisaktivismi näkyisi jatkossa hänen taiteessaan entistä enemmän.
”Turhauttaa, ettei esteettömyys koskaan ole kenellekään prioriteetti. On todella vähän gallerioita, joihin voisin hakea. En milloinkaan voisi laittaa omaa näyttelyäni esteelliseen paikkaan. Toivoisin, että lähipiirini kiinnittäisi tähän huomioita ilman minuakin, ja niin he nykyisin tekevät. He huomaavat äkkiä ympäristön esteellisyyden.”
Mitä kaikkea kuuluu Tontin tulevaisuudensuunnitelmiin? Taidealan opinnot olisi hänen mukaansa kiva suorittaa jossain vaiheessa loppuun. Tontti uskoo, että nykyään esimerkiksi etäopiskeluun ja muihin mukautuksiin suhtaudutaan joustavammin kuin ennen. Kansalaisaloitteen suhteen hän on optimistinen.
”Jos saamme aloitetta ja tietoa jaettua niillekin, joille aihe ei ole tuttu, tavoite on mahdollinen. Aloitteen kautta syntyvä vaikuttaminen ja keskustelu esteettömyydestä on joka tapauksessa tosi tärkeää!”
Esteettömyys NYT
Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa 3.6. asti täällä. Kansalaisaloitteen tiimiin kuuluva kirjailija Riikka Leinonen avaa hankkeen taustoja.
Mikä Esteettömyys NYT?
Esteettömyys NYT! on sekä kansalaisaloite että sen vireille pannut yhteisö. Siihen kuuluu joukko vammaisia sekä muita esteettömyyttä edistäviä henkilöitä.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan yhdenvertaisuuslakia ja rikoslakia muutettavaksi niin, että esteettömyyden tai saavutettavuuden laiminlyönti kirjataan niihin itsenäiseksi syrjinnän muodoksi. Tavoitteena on, että esteettömyyden tai saavutettavuuden laiminlyönti tulee tehokkaasti ja selkeästi rangaistavaksi Suomessa. Näin riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä se tapahtuu ja millaisiin toimintarajoitteisiin se liittyy.
Aloite ei edistä minkään tietyn ihmisryhmän esteettömyystarpeita. Sillä halutaan yhtäläisesti edistää kaikkien ihmisten oikeutta esteettömyyteen.
Miksi Esteettömyys NYT?
YK:n vammaissopimus velvoittaa Suomen määrittelemään lainsäädännössään esteettömyyden laiminlyönnin selvästi kielletyksi syrjinnäksi ja puuttumaan siihen tehokkailla sanktioilla. Näin on riippumatta siitä, onko esteettömyyden laiminlyönyt toimija julkinen vai yksityinen.
Vammaisyleissopimuksen toteutumista valvova komitea on huomauttanut Suomea, ettei esteettömyyden laiminlyöntiä ole kielletty Suomen yhdenvertaisuuslaissa siinä laajuudessa kuin sopimus edellyttää. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on esittänyt, että esteettömyyden laiminlyönti tulisi määritellä yhdenvertaisuuslaissa selkeästi omaksi syrjinnän muodokseen. Vasta tällöin laki vastaisi YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia.
