Selinä Nera: ”Keskustelu vammaisten naisten ympärillä on eriarvoistavaa”
Turkulaiselta Selinä Neralta, 25, ei vaikuttamisen paikkoja puutu: hän on Varhan hyvinvointialueen varavaltuutettu, Turun kaupungin varavaltuutettu ja Kynnys ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Elettiin vuotta 2014, kun Turun nuorisovaltuuston kokoukseen rullasi hyvin ujo tyttö. Hän oli 13-vuotias Selinä Nera, joka oli kyllästynyt huonosti toimiviin taksipalveluihin. Hänen oli pakko saada äänensä kuuluviin asiassa. Nuorisovaltuustosta alkoi huikea vaikuttajan ura, mutta ensin hänen piti voittaa itsensä.
”En voi nostaa kättäni, joten minun täytyi miettiä, miten pyydän puheenvuoroa”, Nera muistelee.
”Sitten aloin käydä niissä kokouksissa ilman avustajaa ja pyysin muita osallistujia auttamaan. Sillä tavalla minusta tuli rohkeampi.”
Neran lapsuudenperheessä vammaisuus ei ollut mikään ongelma. Hänellä on äiti, isoveli ja pikkusisko, joiden kanssa välit ovat hyvin läheiset. Sisarukset pyörivät yhteisissä leikeissä, eikä Nera kokenut olevansa mitenkään erilainen. Esteellisen yhteiskunnan karu todellisuus iski vasten kasvoja koulun alkaessa.
”En päässyt mukaan retkille tai saanut lisäaikaa tehtävien tekemiseen”, Nera muistelee.
Hän aloitti opintiensä Turussa Hannunniityn koulussa pienryhmässä, avustajan kanssa.
”Pienryhmää pidettiin minulle helpompana, vaikka minulla ei ollut oppimisvaikeuksia. Lapsiahan ei yleensä kuunnella, vaikka tiesin itse oman tilanteeni. Kun minun piti siirtyä yleisopetukseen, koulu ei halunnut maksaa minulle avustajaa. Minut ohjattiin Katariinan kouluun (erityiskoulu Turussa).”
Kun peruskoulusta oli selvitty, seuraava haaste oli esteettömän lukion löytäminen.
”Kaikki Turun keskustan lukiot olivat esteellisiä pyörätuolin käyttäjälle. Kaarinan lukioon avautui uusi, yliopistoon valmentava linja. Rakennus oli yksikerroksinen, joten hain ja pääsin sinne.”
Lukion jälkeen Nera pääsi todistusvalinnalla Tampereen yliopistoon opiskelemaan hallintotieteitä. Tutut ongelmat olivat sielläkin vastassa: kaikki tilat eivät olleet esteettömiä. Lisäharmia tuotti koronapandemia, joka osui juuri Neran opintojen alkuun. Sekin rajoitti normaalia opiskelijaelämää ja sosialisointia.

Some liikuttaa ja herättää massoja
Nera opiskelee julkisoikeutta. Kandityössään hän tutki perus- ja ihmisoikeuksien vaikutusta uuden vammaispalvelulain tulkintaan. Häntä huolestuttaa se, että mahdollistamisen sijaan laki enemminkin rajaa ihmisiä ulkopuolelle, koska sen kohderyhmänä ovat vain todella vaikeavammaiset. Muutoin palvelut pyritään järjestämään muun muassa sosiaalihuoltolain kautta.
”Olen pettynyt uuteen vammaispalvelulakiin. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä minua ärsyttää eniten se, että tällainen laki meni läpi, vaikka YK:n vammaissopimusta valvova komiteakin moitti sitä. Moitteista ei välitetty, eikä lain valmistelussa puhuttu mitään ihmisoikeuksista”, Nera ihmettelee.
Sosiaalinen media on tänä päivänä todella tärkeä vaikuttamisalusta. Sen kautta voidaan muuttaa suurtenkin massojen asennetta, lisätä tietoisuutta erilaisten ihmisten kohtaamisesta sekä esteellisen yhteiskunnan haasteista. Näin tekee myös Selinä Nera: hän kertoo vammaisten kohtaamista esteistä, ja ne ovatkin tulleet monille yllätyksenä.
”Uskon ja toivon, että somepostauksillani on vaikutusta, ja ne ovat herättäneet keskustelua.”
Somen kautta ei voi suoraan mitata, kuinka asenteet muuttuvat, mutta postausten tilastoista voi päätellä, kuinka viesti leviää.
”On tosi opettavaista kertoa esimerkkejä ihmisten kokemuksesta ja arjesta. Voin puhua myös niiden puolesta, jotka eivät itse siihen pysty. Minäkin voisin olla samassa asemassa kuin he, jos olisin syntynyt erilaiseen kotiin.”
Vammaiset naiset haavoittuvassa asemassa
Selinä Nera työskentelee järjestötyöntekijänä Rusetti ry:ssä. Se on vuonna 2016 perustettu valtakunnallinen vammaisten naisten yhdistys, joka järjestää vertaistukitapahtumia eri ikäisille naisille.
”Esimerkiksi viime kesänä oli päiväkirjaklubi. Sitä järjestettiin eri kaupungeissa, ja siinä osallistujat lukivat omia vanhoja päiväkirjamerkintöjään.”
Viime syksynä Rusetti ry:n syyskokous hyväksyi yhdistyksen ensimmäisen naispoliittisen ohjelman. Kaksi vuotta valmisteltu ohjelma tarjoaa avaimia esteettömään yhteiskuntaan, jossa vammaiset naiset ja tytöt voivat toteuttaa unelmiaan. Naispoliittinen ohjelma on syntynyt suuresta tarpeesta.
”Tilanne on huolestuttava. Kaikki terveyspalvelut eivät ole saavutettavia vammaisille naisille”, Selinä Nera toteaa ja nostaa esimerkiksi erilaiset joukkoseulontatutkimukset.
”Keskustelu vammaisten naisten ympärillä on aika eriarvoistavaa, ja syrjintä on sukupuolittunutta. Joskus vammaisilta naisilta jopa häivytetään sukupuoli, ja he muuttuvat vain vammaisiksi objekteiksi.”
Nera toivoo, että ongelma tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin. Hän näkee sen isompana ilmiönä, eikä se liity pelkästään sote-palveluihin.
Erityisen haavoittuvaisena ryhmänä Nera nostaa esiin väkivaltaa kohtaavat vammaiset naiset. Jos väkivallan tekijä on oma avustaja tai läheinen, vammaisen naisen on vaikea paeta väkivaltaa. Ilman apua hän ei edes pääse pois kotoaan, ja jos pääseekin, niin seuraava ongelma on esteettömän turvakodin löytäminen.

Pinnan alta pilkisti ableismia
Vuosina 2023–2024 Selinä Nera oli Vihreiden nuorten puheenjohtaja. Järjestöllä oli tapana olla kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa niin, että toinen heistä oli aina liittokokouksessa erovuorossa. Kaksivuotisen puheenjohtajuuden aikana työpari vaihtui vuoden välein. Käytännöstä luovuttiin syksyn 2024 ylimääräisessä liittokokouksessa. Valinta Vihreiden nuorten puheenjohtajaksi oli Neralle suuri yllätys. Vastaehdokas oli hyvä, joten hän ei pitänyt mahdollisuuksiaan suurina. Vaikka puheenjohtajat olivat tasa-arvoisia, pinnan alta paljastui ableismia.
”Kun minulle tuli uusi puheenjohtajapari, huomasin, että häntä kohdeltiin eri tavalla kuin minua. Hän sai paremman perehdytyksen ja enemmän vastuuta.”
Nera sai tukea puheenjohtajuuteensa Rusetti ry:n mentorointiohjelmasta sekä partiolaisten johtajakurssilta. Myös läheisten tuki oli tärkeää.
Jälkikäteen voi aina jossitella, mutta jos Nera saisi tilaisuuden palata ajassa taaksepäin, mitä hän tekisi toisin?
”Olisin alusta asti sanoittanut toisella tavalla roolini ja sen, kuinka osallistan muita toimintaan. Meillä oli vakiintunut johtamiskulttuuri, joka poikkesi omasta tavastani. Ymmärrän nyt paremmin valtakunnanpolitiikkaa. Oli palkitsevaa päästä mukaan eri paikkoihin ja saada nostaa asioita esiin – ja vieläpä työajalla. Omanarvontunteeni ja puhetaitoni ovat parantuneet.”
Palvelut muuttuneet vaikeasti saataviksi
Kevään 2025 aluevaaleissa Selinä Nerasta tuli Vihreiden varavaltuutettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustossa.
”Ensimmäisenä varavaltuutettuna pääsen kaikkiin kokouksiin mukaan. Minulla oli hyvä tuuri ja sain haluamani luottamuspaikkoja.”
Vammaisena henkilönä Neralla on arvokasta omakohtaista kokemusta palveluiden toimivuudesta.
”Kun olin lapsi, vammaispalveluiden työntekijä huolehti aina, että apuvälineeni olivat kunnossa. Nyt palveluihin on todella vaikea saada yhteyttä, asioiden hoitaminen on mennyt aivan pistemäiseksi”, hän kuvailee.
”Moni palvelu on muuttanut muotoaan, ja asenteet ovat nykyään jotenkin holhoavia. Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ei ole haluttu edistää.”
Nera on huomannut, että vammaisten ajatuksia ja mielipiteitä vähätellään. Vammaispalvelulaistakin paistaa läpi asenne, joka sanoo: ”Meitä ei haittaa, että tämä ihmisryhmä ei pääse osallistumaan.”
Vammaiset valittavat harvoin. Monet ovat sisäistäneet ajatuksen, ettei heillä ole oikeutta vaatia eikä saada palveluita. Heitä pelottaa lähteä haastamaan systeemiä. Syrjinnän kokemus on kuitenkin universaali, kaikille vähemmistöille yhteinen. Siksi Neran mielestä eri vammaisryhmien pitäisi liittoutua syrjivää politiikkaa vastaan.
”Poliittiset päätökset huonontavat asemaamme jatkuvasti. Politiikka on kuitenkin demokraattisessa järjestelmässä tärkein vaikuttamisen väline.”
Selinä Nera valittiin syksyllä Kynnys ry:n puheenjohtajaksi. Mihin suuntaan hän haluaa lähteä luotsaamaan tätä perinteikästä vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestöä?
”Kynnyksen tulisi olla vammaisten vahvin äänenkannattaja. Haluaisin kasvattaa porukkaa Kynnyksen ympärillä niin, että syntyisi ihmisoikeusliike, johon ihmiset innostuvat mukaan”, Nera toivoo.
Hänen visiossaan Kynnys on uskollinen omille juurilleen: neuvoo ja yhdistää vammaisia ihmisiä yhteisen asian taakse.
Lyhyempi versio artikkelista on julkaistu Tukilinja-lehdessä 2/2026.