Vaatesuunnittelija Markus Aejmelaeus mallailee vaatetta sovitusnuken päälle.

Stimmailusta tuli osa luovaa prosessia

Muodin huipulla -ohjelmasta tuttu Markus Aejmelaeus tekee asusteita, joissa näkyvät stimmailu ja modulaarinen ajattelu. Hän ei näe neuroepätyypillisyyttä supervoimana eikä taakkana, vaan osana luovaa ja välillä kaoottista arkea.

Mielikuva yrittäjästä on usein ”työhullu, jämpti ja kova myymään”. Kaikki on suunniteltu jo pitkälle, joskin yllättäville tilaisuuksille raivataan tilaa. Monet eivät kuitenkaan vastaa tätä kuvaa, vaan kalenteri voi olla hyvin levällään ja meno impulsiivista. Yksi heistä on Markus Aejmelaeus, 32, jonka luomuksia on nähty niin laulaja Erika Vikmanin yllä kuin vuonna 2023 ilmestyneellä Muodin huipulla -kaudella.

Neuromoninaisuus näkyy Aejmelaeuksen suunnittelutyössä. Hänellä on usein jokin visio päässään, mutta se on tasoa ”tahdon tehdä rintsikkatopin”. Siitä, miten tai millaisen, ei välttämättä ole aavistustakaan. Aejmelaeus lähtee tekemään jotain, ja visio kehittyy sitä mukaa kun jokin osa on kasassa.

– Ostan yleensä ylijäämänahkoja ja metalliosia valmiiksi. Kun edessä on jotain konkreettista, on helpompi pohtia, mitä lähtee tekemään.

Aejmelaeus antaa stimmailun eli aistikuormitusta helpottavan toiminnan ruokkia suunnitteluaan.

– Paikallaan pysyminen on minulle hankalaa ja liikuttelen esimerkiksi käsiäni paljon. Lopulta päätin ruokkia kyseistä piirrettä ja suunnittelin itselleni kilisevät rannekkeet. Ääni rauhoittaa minua.

Saavutettavia vaatteita

Aejmelaeus suunnittelee modulaarisesti. Se tarkoittaa, että hänen työnsä koostuvat erilaisista palasista. Palaset mahdollistavat sen, että asusteen kokoa on mahdollista muuttaa helposti käyttäjän koon mukaan. Lisäksi koottavuus tarkoittaa, että saman tuotteen voi yleensä stailata parillakin eri tavalla. Saman tuotteen saa siis sopimaan monenlaisiin asuihin, sillä erilaiset tavat koota asu käyttäjänsä ylle tekevät siitä hyvin eri näköisen.

Osat liitetään toisiinsa neppareilla, joten ne ovat kohtalaisen helppo kiinnittää toisiinsa.

– Ylipäätään materiaalivalinnoilla voidaan lisätä tuotteen saavutettavuutta. Se ei kuitenkaan ole yksinkertaista, ja havaintojeni mukaan esimerkiksi simppeli magneettikiinnitys ei välttämättä ole pitävä.

Koska Aejmelaeus tekee tuotteet ylijäämänahasta, voi niiden muokkaaminen jälkikäteen esimerkiksi kehon koon muuttuessa olla haastavaa, jos vastaavaa materiaalia ei ole enää saatavilla.

– Toisaalta paikat ja ajatus tuotteen jatkamisesta toisella materiaalilla kiehtovat minua.

Tekeminen kaiken keskiössä

Aejmelaeus ei kasvanut luovuuden pesässä. Kaikki sisarukset päätyivät kyllä luoville aloille, vaikka vanhemmat arvostivat akateemisuutta. Jälkikäteen katsottuna viitteitä Markuksen tulevaisuudesta oli nähtävissä kuitenkin jo varhain. Hän on aina ollut kiinnostunut tyylistä.

–  Kun pelasin muksuna, kiinnitin enemmän huomiota hahmojen ulkonäköön kuin kaverit. Omaa tyyliäni kykenin kuitenkin ilmaisemaan rajoitetummin. Huomasin hyvin nopeasti, ettei miellyttäviä vaatteita löytynyt oikean kokoisina.

Tuohon aikaan ja vielä parikymppisenäkään Aejmelaeus ei tullut ajatelleeksi, että voisi ostaa vaatteita naisten osastolta. Hän päätti ratkaista vaateongelman opettelemalla tekemään itse ja hakeutui ensin vaatturikoulutukseen valmistuen vuonna 2017. Tätä seurasivat vielä vaatetusompelijan opinnot, joista hän valmistui 2018.

–  Ensimmäiset opintoni olivat huikeat, sillä toisen vuoden aikana opetustyyli muuttui. Luennoista luovuttiin ja yhtäkkiä saimme nimenomaan keskittyä oman juttumme etsimiseen. Opettaja auttoi selvittelemään, miten asioita tehdään käytännössä ja mitä pitää ottaa huomioon.

Tällainen opetustyyli sopi Aejmaeleukselle, jolle sivusta seuraaminen tai luentojen kuuntelu on aina ollut hankalaa, sillä mitään ei jää muistiin.

– Ilman opetustyylin muutosta olisin saattanut jättää koulun kesken.

Asusteen kokoa on mahdollista muuttaa helposti käyttäjän koon mukaan.

Ennakkoluuloja vastaan

Aejmaeluksen tekeminen otti ensiaskeleitaan nykysuuntaan vuonna 2022.

– Aloin suunnitella vaatteita silloisen kumppanini burleski- ja striptease-esityksiin. Ihmisten kehujen myötä heräsi ajatus, että voisin myydäkin näitä, hän muistelee.

Yrityksessään Taikamakessa häntä kiinnostaa ennen kaikkea vapaus luoda ja tehdä omaa juttua. Suunnittelijan suosima estetiikka yhdistetään helposti BDSM-maailmaan. Aejmelaeus toteaa, että tietyt mielikuvat voivat karkottaa potentiaalisia asiakkaita.

–  Tuotteeni ovat kaikille, ja niitä voi yhdistellä arkisiinkin asuihin.

Toisaalta myös Aejmelaeus itse on joutunut taistelemaan ennakkoluuloja vastaan. Aiemmin hän kieltäytyi käyttämästä mustaa, sillä värien yhdistely oli hänen mielestään keskeinen osa suunnittelutyötä.

– Mustaan turvautuminen olisi ollut kuin apupyörien käyttämistä.

Nykyään hänellä on omien sanojensa mukaan vampyyri/goottihenkinen kausi, joten mustan käyttämiseen suhtautuminen on suopeampaa niin arkipukeutumisessa kuin suunnittelussa.

Tosi-tv auttoi ulos kuoresta

Menneisyyttä tosi-tv-maailmassa muistellessaan Aejmelaeus toteaa maskanneensa eli peitelleensä paljon joitain neuroepätyypillisiä piirteitään. Nyt hänestä huokuu Olen pyyteettömästi minä, enkä välitä, mitä minusta ajatellaan – asenne. Muutoksen taustalla on ollut Muodin huipulla -ohjelma.

Aejmelaeusta yllätti, miten käsikirjoitettu koko tuotanto oli ja miten esimerkiksi monia reaktioita otettiin uusiksi. Hän koki osan tehtävistä hankaliksi.

– Otan ohjeet usein hyvin kirjaimellisesti ja fiksoidun noudattamaan niitä.

Jos Aejmelaeus nyt menisi ohjelmaan uudestaan, hän pyrkisi soveltamaan paljon enemmän. Esiintyminen oli kuormittavaa. Aejmaelus on kuitenkin iloinen, että hän meni ohjelmaan, sillä sen ansiosta hän muodosti edelleen jatkuvia suhteita alalle. Hän ei kuitenkaan pitänyt formaatin draamanhakuisuudesta.

– Tuntui, että minusta tehtiin tarkoituksella antagonistimainen eli tarinan pahis. Se oli helpohkoa, sillä stressaantuneena saatan esimerkiksi töksäytellä asioita.

Aejmelaeus sai ohjelmasta nähdystä versiosta itsestään sen verran paljon negatiivista palautetta, että hän päätti tietoisesti vähentää maskausta arjessaan, sillä ei enää jaksanut välittää muiden ajatuksista.

Vaatesuunnittelija Markus Aejmelaeus seisoo sovitusnuken vieressä.
Markus Aejmelaeus haluaisi rohkaista erityisesti maskuliineja pukeutumaan rohkeammin ja kokeilemaan uusia asioita. Silti valtaosa hänen asiakkaistaan on naisia tai muunsukupuolisia.

Nepsypiirteet arjen värittäjinä

Neurokirjolla olosta puhutaan helposti joko supervoimana tai taakkana. Aejmelaeus ei allekirjoita täysin kumpaakaan ajatusta.

– Elämäni on kaaosta. Jos en merkkaa jotain saman tien ylös, se katoaa mielestäni.

Hän toteaa varmasti unohtaneensa palata lukuisille potentiaalisille asiakkaille, joiden viesteihin hän on suunnitellut vastaavansa paremmalla ajalla. Kirjanpito tuotti hänelle aiemmin suuria ongelmia, mutta nyttemmin hän on löytänyt siihen selvät raamit.

– Kuvaan kaikki kuitit välittömästi kuvakansioon, jonka katson aina seuraavan kuun alussa. Kalenterissani on aina merkattuna päivä, jolloin kirjanpito on pakko hoitaa.

Kalenteroiminen auttaa häntä muutenkin. Hän ei juuri tunne nälkää, joten hän katsoo kellon mukaan, milloin on hyvä syödä.

Aejmelaeus päätti tietoisesti vähentää maskausta, sillä hän ei enää jaksanut välittää muiden ajatuksista.

Kommunikaatiokin tuottaa ajoittain ongelmia.

– Minun on joskus hankala hahmottaa, etteivät ihmiset tiedä, mitä päässäni liikkuu. Jätän sanomatta itsestäänselvyytenä pitämiäni asioita. Minun on esimerkiksi hankala hahmottaa, etteivät ihmiset välttämättä tiedä, kuinka suunnittelemiani asuja (harnesseja) puetaan. Ratkaisuksi pulmaan olen miettinyt tutoriaalien tekemistä.

Yksi suurimmista haasteista, joita neurokirjon piirteet tuovat yrittäjän arkeen, ovat toiminnanohjauksellisia – hommien aloittaminen on hankalaa.

– Helpointa on jättää jokin yksinkertainen homma kesken, jotta siihen voi tarttua helposti seuraavana päivänä.

Toisaalta Aejmelaeus toteaa hyperfokuksen olevan hyödyllinen hommien lähdettyä käyntiin.

– Tosin syömisen ja juomisen unohtaminen ei välttämättä ole terveellistä, hän naurahtaa.

Näkyvyyden haasteet

Aejmelaeus toteaa muotimaailman olevan nykypäivänä varsin kapea.

– Tällä hetkellä suuri osa vaatteista suunnitellaan hyvin tietyntyyppisille ja tietyt mittasuhteet omaaville kehoille. Jos tästä luovuttaisiin, olisi vaatesuunnittelu inklusiivisempaa. Modulaarisen suunnittelun lisääminen helpottaisi tätä merkittävästi.

Aejmelaeus kritisoi myös sitä, että hyvin usein vaatteet kuvataan seisoen. Se ei kerro, miten erilaiset vaatteet istuvat tai soveltuvat esimerkiksi apuvälineiden käyttäjille.

Suunnittelijoiden voi olla hankalaa saada näkyvyyttä, jos he suunnittelevat vaatteita kaikkien tarpeita silmällä pitäen. Siksi monet suunnittelijat seuraavat mallia siitä, mikä on pinnalla.

–  Etenkin massasta poikkeavat menestyvät vain, jos osaavat pöhistä. Somessa näkyvyyden saaminen voisi helpottaa merkittävästi tilannettani, ja opiskelenkin nyt, mikä olisi minulle luontainen ja algoritmien näkökulmasta suotuisa tapa olla näkyvillä.

Markus Aejmelaeuksen vinkit vaatealalle haluaville

1. Opettele perusjutut. Näitä ovat esimerkiksi ompelu, kaavoittaminen ja piirtäminen. Jos omaa edes kohtalaisen piirustustaidon, on helpompi kommunikoida visio asiakkaalle. Lisäksi on oleellista ymmärtää, miten erilaiset materiaalit käyttäytyvät ja kuinka niitä on käsiteltävä. Näiden opettelun jälkeen on helpompi lähteä pohtimaan omaa juttua ja opettelemaan siihen vaadittavia taitoja, tietoja ja tekniikoita sekä kokeilemaan uutta.

2. Älä mieti liikaa. Liian usein ihmiset jäävät jahkailemaan liikaa tekemisen sijaan. Ilman yrittämistä ja erehtymistä ei voi oppia uutta ja kehittyä. Kokeile rohkeasti ja lähde konkretisoimaan visioitasi, vaikket olisi vielä ihan varma toteutuksesta.

3. Mieti käytännöllisyyttä ja käytettävyyttä. Näyttävät ja siistit jutut ovat niitä, joista ihmiset innostuvat, mutta eivät niitä, joita ostavat. Taloudellisesti kannattavaa on siis luoda jotain, jota voi oikeasti käyttää ja joka myös kestää.