Ulkomaillakin opiskellut Juho Karkinen: ”Opinnot antavat työkaluja tulevaisuuteen”
Juho Karkinen on opiskellut kirjallisuutta ja kansainvälistä liiketaloutta. Hän on lähtenyt rohkeasti vaihto-opiskeluun Yhdysvaltoihin ja viimeksi Tukilinjan apurahan turvin Isoon-Britanniaan.
On ihme ja kumma, että löydän Juho Karkisen, 26, isosta espoolaisesta ostoskeskuksesta. Olemme sopineet tapaamisen kolmannen kerroksen kahvilaan, kirjaston viereen. Sokkeloisen rakennuksen opastekartta on sekava ja kahvilaa on hankala löytää.
Kysyn palvelumuotoilua opiskelleelta Karkiselta, voisiko palvelumuotoilu auttaa tekemään opasteista selkeämpiä ja käyttäjäystävällisempiä.
– Olen itsekin harhaillut täällä – joka toinen hissi ei edes tule tähän kerrokseen, Karkinen naurahtaa.
– Kyllä. Palvelumuotoilullahan vastataan usein nimenomaan esteettömyys- ja saavutettavuuskysymyksiin. Se lisää helppokäyttöisyyttä. Nyt kun EU:n Accessibility Act on tullut voimaan, siihen luultavasti tullaan kiinnittämään enemmän huomiota.
Euroopan saavutettavuuslain (EAA) esteettömyysvaatimusten soveltaminen alkoi tosiaan tänä vuonna 28. kesäkuuta. Tämän jälkeen markkinoille tulevien tuotteiden ja palveluiden on täytettävä lain edellyttämät vaatimukset.
Tukilinjan tuella vaihto-opiskeluun
Karkinen on juuri palannut Irlannista, jossa hän auttoi paikallista instituuttia tapahtumien esteettömyyssuunnittelussa. Hän sanoo vaatimattomasti, ettei ole mikään asiantuntija, sillä on vasta opiskellut palvelumuotoilun perusteita.
Karkinen on valmistunut kirjallisuustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta ja kauppatieteiden kandidaatiksi Aalto-yliopiston Mikkelin-yksiköstä. Vuosi sitten Karkinen lähti Isoon-Britanniaan vaihto-opiskelijaksi Nottingham Trent Universityyn, jossa hän opiskeli henkilöstöjohtamista ja -hallintoa yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja osallisuusnäkökulmasta. Tukilinja-säätiö myönsi Karkiselle apurahan matkakuluihin. Pyörätuolia käyttävä Karkinen ei epäröi lähteä yksin ulkomaille opiskelemaan, vaikka pyörätuoli on rikkoutunut reissussa useammankin kerran. Viimeksi näin kävi Irlannissa.
– Olen huomannut, että esteettömyydestä voi hirveästi huolehtia, mutta jos sitä tekee liikaa, tulee hulluksi. Minä ajattelen, että nyt mennään ja katsotaan mitä tapahtuu, hän sanoo.
– Ihmiset auttavat kyllä, varsinkin kun on yksin pyörätuolissa. Kun pyytää apua, sitä saa varmasti.
Karkinen on ollut vaihdossa myös Yhdysvalloissa, San Diegon State Universityssä. Kulttuurishokki iski heti.
– Kun saavuin perille, podin aikaerorasitusta. Menin ulos aamulla viiden aikaan ja istuin kadulla pyörätuolissani opiskelija-asuntoni vieressä. Yhtäkkiä tunsin, että jotain on pielessä – oli kuin minut olisi leikattu irti sosiaalisesta maailmasta. Kukaan ei katsonut minuun. Sitten eräs nainen tuli luokseni ja sanoi, että hän voisi ostaa minulle ruokaa.
Kalifornian San Diegossa kodittomuus on hyvin yleistä. Usein kodittomat ovat fyysisesti tai psyykkisesti sairaita ja vammaisia ihmisiä, jotka käyttävät pyörätuolia.
– Jos on väärään aikaan kadulla pyörätuolissa, lipsahtaa huomaamatta yhteiskunnan ulkopuolelle. Se on hurjaa!
Sivupolkuja ja roolipelejä
Yliopistossa Karkinen seikkaili myös sivupoluilla. Hän opiskeli sivuaineina luovaa kirjoittamista, sukupuolentutkimusta ja uskontotiedettä.
– Sivupolut liittyvät haluun sivistyä, Karkinen pohtii.
– Se on kasvuympäristön syytä, josta voi pilkata vanhempiani. Minä ja sisareni valitimme heille, että koska te olette kumpikin akateemikkoja, me olemme pienestä pitäen oppineet olemaan pikkuvanhoja, kirjakielisiä tyyppejä, jotka ruokapöydässä keskustelevat filosofiasta tai dialektiikasta.
Karkisen luovan kirjoittamisen opinnot huipentuivat 50-sivuiseen vauhdikkaaseen fantasiatarinaan Hehkuntuli.
– Rakastan fantasiakirjallisuutta ja scifiä, hän hehkuttaa.
Niihin liittyen hän harrastaa myös pöytäroolipelejä. Ne pohjautuvat vuorovaikutteiseen tarinankerrontaan, jossa pelaajat ja pelinjohtaja luovat yhdessä pelin tapahtumia ja juonenkäänteitä. Usein tarinoissa kohtaavat juuri fantasia ja scifi.
Pelit ovat aina kiehtoneet Karkista. Opiskellessaan Mikkelissä hän kirjoitti tutkielman videopelien universaalista saavutettavuussuunnittelusta yhdistäen humanistisen koulutuksensa ja kauppatieteiden tilastollisen lähestymistavan.
Entä sukupuolentutkimus – miksi se kiinnosti nuorta miestä?
– On jännittävää huomata, että kun lukee jonkin asian perusteoriaa, se alkaa käydä järkeen, kuten feminismi, Karkinen sanoo.
– Minua kiinnostaa sukupuolen moninaisuus ja filosofi Judith Butlerin idea siitä, että sukupuoli on performanssia.
Lisäksi hän kertoo lukeneensa yhdysvaltalaisen vammaistutkimuksen opettajan Rebekah Taussigin kirjan Sitting Pretty.
– Taussig kirjoittaa siitä, että jos olet vammainen nainen ja haluat performoida naista, se voi olla hankalaa. Olen kokenut vastaavasti – kuinka olla vammainen mies.
Tärkeintä on olla hyödyksi
Vaikka YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa Suomea edistämään vammaisten ihmisten mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan, ei Karkinen ole koulutuksestaan huolimatta löytänyt palkkatöitä.
– Kysyn itseltäni: miksi et ole töissä? Vastaan, että olen opiskellut tosi paljon ja koko ajan. Minusta tuntuu, että nyt kun en ole töissä, työelämä on kuin iso kivestä tehty raskas pilvi, hän huokaa.
Unelma-ammatikseen hän mainitsee videopelien narratiivisen kirjoittamisen, mutta sanoo sitten:
– Mutta jos ei puhuta unelmista, niin kyllä pääjuttu olisi olla hyödyksi jossain.
Missä hän näkee itsensä viiden vuoden kuluttua?
– Hirveää! Kauhea kysymys, Karkinen huudahtaa.
– Viiden vuoden kuluttua olen maisteri ja toivottavasti olen saanut töitä jostain. Saan palkkaa – se olisi minulle uusi juttu.
Maisteri Karkisesta varmasti tulee. Hän aloitti syksyllä kansainvälisen liiketalouden maisteriohjelman Aalto-yliopistossa Espoon Otaniemessä. Hyvän koulutuksen ja vahvan kielitaidon ansiosta työtä voi löytyä mistä päin maailmaa tahansa.
– Opiskelu on jotain, mitä osaan, ja se antaa rahkeita tulevaisuuteen, Karkinen sanoo toiveikkaasti.
Apuraha opiskeluun
Tukilinja myöntää apurahoja pitkäaikaissairauden, vamman tai neurologisen poikkeavuuden vuoksi toimintarajoitteisille opiskelijoille. Apurahaa voi hakea esimerkiksi opiskeluvälineisiin ja omakustanteisten opintojen, kuten avoimen yliopiston koulutusmaksuihin. Vuonna 2025 opiskeluun myönnettiin 183 apurahaa.
Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 6/2025.
