Altaaseen pääsee jo monissa paikoissa, mutta missä viipyvät esteettömät saunat?
Saunominen ja saunat ovat olleet viime vuosina myötätuulessa. Esteettömiä saunoja on kuitenkin edelleen vähän. Lisäksi kunnon löylyjä liikuntarajoitteinen saa saunoissa vain harvoin.
Esteettömän saunan rakentaminen alkaa siitä, että saunoja pääsee saunaan. Löylyihin johtavien kulkuväylien, pukutilojen ja vessojen on siis oltava esteettömiä. Myös kynnyksiin tulee kiinnittää huomiota, sillä niitä ei saa olla.
Pyörätuolilla liikkuva Tuomas Tuure käy usein uimahalleissa, mutta niissä hän pääsee saunaan itsenäisesti hyvin harvoin.
– Uimahalleissa on usein jo esteetön pääsy altaaseen, muttei saunaan. Pääkaupunkiseudulla eräs minulle sopiva sauna on Espoon Leppävaaran uimahallissa.
Tuure korostaa, että esteettömyyden pitää olla vaivatonta ja turvallista.
– Jos saunaan saapuminen ja sieltä poistuminen aiheuttaa erilaisia hankalia tilanteita, saunomisen kokemus on niin epämiellyttävä, että jätän sen seuraavalla kerralla väliin. Paras esteetön sauna on siis sellainen, johon mennään vain ovesta sisään, heitetään löylyä ja istutaan lauteella, penkillä tai suihkutuolissa.
Kallis laudehissi
Esteettömään saunomiseen on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Liikuntarajoitteinen joko pääsee vaivattomasti saunan ylemmille lauteille tai löylyt ovat kunnolliset lattiatasolla. Suomen ensimmäisissä esteettömissä saunoissa ratkaisuna oli tyypillisesti se, että kiuasta laskettiin alas ja pääsy ylemmille lauteille turvattiin erilaisilla luiskaratkaisuilla. Tällainen sauna oli muun muassa Lehtimäen erityiskansanopistossa jo 1970-luvulla.
Nyt markkinoilla on niin sanottuja laudehissejä, joilla saunoja nousee lauteella istuen haluamaansa korkeuteen. Laudehissien yleistymisen esteenä on niiden korkea hinta ja se, etteivät ne sovellu kaikille. Vaikeasti vammaisen voi olla vaikea siirtyä pyörätuolista hissin istuimelle. Lisäksi istuma-asennossa pysyminen voi tuottaa kylpijälle vaikeuksia.
Kiertoilmasaunat tulevat
Jonkin verran on myös olemassa saunoja, joissa ei ole lauteita. Niissä saunoja istuu saunatilaa reunustavalla penkillä tai suihkutuolissa lattiatasolla. Tällöin käytössä on oltava erityinen laite tai kiuas, joka jakaa lämmintä ilmaa myös lattiatasolle. Tällainen innovaatio on muun muassa virolainen Saunum Base, jonka on kehittänyt yrittäjä Andrus Vare.
– Base-laitteella kuumaa ilmaa imetään katonrajasta ja johdetaan putkiston avulla takaisin saunan lattiatasolle. Siinä kuuman ja viileän ilman sekoitussuhdetta voidaan säätää, samoin puhalluksen voimakkuutta, jotta saunatilaan palaavan ilman lämpötila olisi sopiva, yrityksen markkinointipäällikkö Valdo Vimmsaar kertoo.
Saunumin keinot entistä tasalämpöisemmän saunan luomiseksi tuntuivat niin kiinnostavilta, että kävin testaamassa laitetta kahdessa saunassa Tallinnassa. Vierailin yrityksen järjestämässä saunassa ja hotelli L’Embitussa Tallinnan keskustassa. Hotellin Saunum-sauna on spa-osaston yhteydessä, ja sinne voi mennä kylpemään, vaikkei olisikaan hotellin asukas. Saunassa on kuitenkin lauteet eli suihkutuolilla siellä on hankala kylpeä.
Huomasin heti, että laite todella tasapainottaa saunan ylä- ja alalauteiden lämpötiloja merkittävästi. Ongelma on, että kovempien löylyjen ottaminen vaatii laitteen säätöä. Spa-osaston saunassa lämpötila oli säädetty perheille sopivaksi, ja siksi löylyt jäivät siellä aika miedoiksi. Huomionarvoista oli, että kaikki kyseisenä aikana hotellin saunassa käyneet saunojat viipyivät saunassa tavallista pitempään – löylyt koettiin siis miellyttäviksi.
Toinen uimahallisauna esteettömäksi?
Mihin esteettömiä saunoja ensimmäiseksi tarvittaisiin? Vastaus on helppo – vammaisten ja vanhusten palvelutaloihin. On yllättävää, että esimerkiksi vammaispalveluiden asiantuntijan Validian asumisyksiköissä saunojen esteettömyyteen on kiinnitetty melko vähän huomiota. Kunnon löylyistä nauttivat usein vain ne asukkaat, jotka pystyvät nousemaan lauteille.
”Esteettömiä saunoja tarvittaisiin ensimmäiseksi vammaisten ja vanhusten palvelutaloihin.”
Toinen paikka, joihin esteettömiä saunoja pitäisi saada nopeasti, ovat kuntien uimahallit. Nehän ovat jo valtaosin esteettömiä uima-altaiden osalta, mutta saunoissa esteettömyyteen ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Varsinkin jos miesten ja naisten osastolle rakennetaan kumpaankin kaksi saunaa, eikö olisi järkevää tehdä toisesta kiertoilmatekniikalla esteetön?
Töitä riittää
Monet ihmiset eivät pidä yhteisestä saunomisesta vaan saunovat mieluummin omassa rauhassa. Vammaisten henkilöiden osalta kynnys on monesti vielä korkeammalla. Toimivampi ratkaisu saattaakin olla silloin se, että esteetön sauna tehdään erilliseksi ja siihen voi varata vuoron erikseen – näin on tehty esimerkiksi Espoon uudessa Matinkylän uimahallissa.
Mutta jos tavoite on tarjota liikuntarajoitteisille suomalaisille mahdollisuus kunnon löylyihin yleisissä tiloissa, töitä riittää. Toivottavasti vammais- ja vanhusjärjestöt sekä kuntien vammais- ja vanhusneuvostot aktivoituvat ja alkavat vaatia esteettömiä saunoja palvelutaloihin ja uimahalleihin. Onhan tosiasia, että esteettömyyden tarve kasvaa yhteiskunnassa tasaisesti vuosikymmeniä eteenpäin.
Saavutettavampi sauna
Yleisten saunojen asiakaskunnan laajentamista pohditaan nyt myös tutkimuksessa. Seurasauna ry:n Saavutettavampi sauna -hankkeessa pohdittiin saunomista erityisryhmien eli myös vammaisten ihmisten näkökulmasta.
Hanke on keskustelunavaus kohti saavutettavampaa suomalaista saunomista. Hankkeen pohjalta valmistuneen oppaan on tarkoitus herättää ajatuksia ja tarjota hyödyllistä tietoa saunakulttuurin kehittämis- ja muutostarpeista.
Yhtenä yhteistyökumppanina toimineen Kynnys ry:n kanssa toteutetun saunatyöpajan lisäksi oppaan aineistona on hyödynnetty Riesa Consultativen kanssa vuonna 2023 pidetyn, saunan esteettömyyteen liittyvän palvelumuotoilutyöpajan tuloksia.
Saunatyöpaja järjestettiin Helsingin Invalidien Yhdistyksen Hevossalmen lomakylässä. Työpajassa tuotettiin tietoa liikkumisen, näön ja kuulon rajoitteiden näkökulmasta.
Pääset lataamaan Saavutettavampi sauna -oppaan täältä.
Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 3/2025.
