Jääkiekko onnistuu kelkallakin
Teemusta tuli KalPan Special Hockey -juniorijoukkueen ensimmäinen kelkkakiekkoilija.
Siihen nähden, miten suosittu laji jääkiekko Suomessa on, kesti pitkään ennen kuin alettiin toden teolla miettiä, miten siitä saataisiin saavutettava harrastusmuoto myös toimintarajoitteisille henkilöille. Viime vuosikymmenellä monelle jääkiekkopaikkakunnalle on syntynyt Special Hockey -joukkueita. Niihin voivat tulla mukaan kiekkoilusta kiinnostuneet toimintarajoitteiset henkilöt diagnoosiin katsomatta.
Keväällä 2022 Special Hockey löysi tiensä Kuopioon, kalakukkokaupungin jääkiekkoylpeyden KalPan siipien suojiin. Tuore Special Hockey-juniorijoukkue sai Tukilinjalta Startti-stipendin välinehankintoihin.
Jääkiekko haaveena
Taustalla oli TATU – tapaturmaisesti tai potilasvahingon kautta vammautuneiden lasten ja nuorten tukiyhdistys. Monet sen toiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita jääkiekosta ja fanittavat KalPaa, joten oli luontevaa viritellä yhteistyötä seuran kanssa. Myös Juniori-KalPassa oli huomioitu muilla kiekkopaikkakunnilla käynnistynyt Special Hockey -toiminta.
”Keväällä 2022 järjestettiin yhdessä TATUn kanssa kolme kokeilukertaa. Saimme niistä hyvät kokemukset, ja myös kävijöiltä tuli positiivista palautetta. Jopa sellaista, että miksi ei ole aiemmin tällaista ollut!”, sanoo Juniori-KalPan junioripäällikkö Teemu Koljonen.
”Päätettiin aloittaa syksyllä säännöllinen toiminta, ja nyt on meneillään toinen kausi.”
KalPan Special Hockey -joukkue sai stipendin väline- ja materiaalihankintoihin.
Malttia alkuun
Ryhmässä on 13 harrastajaa. Koljosen mukaan maltillinen kasvutahti on hyvä, jotta ohjaajien määrä pysyy perässä eikä toiminnan laatu kärsi. TATUn Vauhti!-toiminnan suunnittelija Petri Partanen kertoo olleensa alusta asti tukena harjoituskerroilla.
”Lajitietämys ja harjoitteet tulevat KalPan ohjaajilta. Minun roolini on tuoda havaintoja siitä, mitä ohjauksessa kannattaa ottaa huomioon. Ennen kaikkea vuorovaikutukseen liittyviä juttuja”, Partanen selvittää.
”Heti harjoitusten alusta otetaan lapset ja nuoret huomioon. Kun he tulevat pukukoppiin, kuvaohjaustaululla näytetään, mitä tänään tehdään. Monilla on kommunikoinnin tai tilan hahmottamisen haasteita, siksi ohjauksessa on tärkeä antaa rauhallisia ja selkeitä ohjeita ja käydä ne tarvittaessa useamman kerran läpi.”
Hyvä ohjauskeino on Partasen mukaan myös jääkynä, jolla voi piirtää jäähän kuvioita hahmottamista helpottamaan.
Kelkalla pääsee kovaa
Keväällä 2022 televisiosta näytettiin Pekingin talviparalympialaisia, joissa yhtenä lajina oli parajääkiekko. 9-vuotias Teemu katsoi vauhdikasta lajia äitinsä kanssa ja oli haltioitunut.
”Ajattelin, että ovatpa he taitavia, tekevät hienoja kikkailuja. Minäkin haluan oppia sellaisia!”
KalPan Special Hockey -joukkueessa voivat harrastaa kaikki, joilla on jokin tapa liikkua jäällä luistellen. Teemun jalat ovat sen verran heikot, että hän ei pysty luistelemaan pystyssä. Käsissä riittää kuitenkin voimaa, ja KalPalta löytyi hänelle parajääkiekkoilukelkka.
”Ensin vähän jännitti. En tiennyt, miten kelkassa ollaan ja miten sillä liikutaan. Mutta sitten se olikin ihan kivaa! Kelkan kanssa voi pujotella, tehdä maaleja ja mennä kovaa”, Teemu sanoo.
Toistaiseksi Teemu on KalPan ainoa kelkkapelaaja, mutta parajääkiekko on Suomessa nosteessa, joten ei ole mahdottomuus, että lähivuosina Kuopioonkin saataisiin joukkue pelkästään kelkkailijoille.
Startti-stipendi
Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Startti-apurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa.
Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 1/2024. Artikkelin kirjoittaja on Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö.
