Satoja kohteita testannut Jere Huovinen on esteettömän kalastuksen asenne-edistäjä
Vaasan vammaisneuvosto palkitsi Jere Huovisen asenne-edistäjäpalkinnolla. Monipuolinen kalamies ja media-alan opiskelija kartoittaa isänsä kanssa Suomen esteettömiä kalapaikkoja ja kouluttaa matkailualan yrittäjiä ja kalaoppaita.
Vaasalainen Jere Huovinen, 17, ja hänen isänsä Teemu ovat innokkaita kalamiehiä. He ovat tehneet yhdessä kalastusreissuja siitä asti, kun Jere oli yksivuotias. Silloin hän vielä seurasi isänsä perhokalastusta rinkasta käsin.
– Kyllä me ollaan satoja kohteita kuljettu. Hangosta Utsjoelle ja kaikkea siltä väliltä, mutta toki väliin mahtuu paljon, mitä emme vielä ole kerenneet koluta, isä Teemu kertoo.
Vuonna 2024 Vaasan Vammaisneuvosto palkitsi Jeren vuosittain jaettavalla asenne-edistäjä palkinnolla. Se myönnetään henkilölle, joka omalla toiminnalla edistää myönteisiä asenteita vammaisia ihmisiä kohtaan.
Vammaisneuvostolle tulleessa ehdotuksessa Jeren valintaa perusteltiin muun muassa näin: ”Taitavana kalastajana tunnettu Jere tunnetaan laajasti ympäri Suomen, ja hänen tapansa harrastaa rakastamaansa lajia on herättänyt suurta mielenkiintoa myös ulkomailla. Hän on ollut laajasti esillä eri medioissa ja puhujana erilaisissa tilaisuuksissa. Jere on myös aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja jakaa siellä kalastuskokemuksiaan sekä esittelee välineitä, joilla hän liikkuu ja kalastaa. Jere tuo julkaisuissaan esille kotikaupunkiaan Vaasaa ja sen hienoja, kalarikkaita vesiä. Hän on pyörätuoleineen tuttu näky Vaasan kaupungin vesialueilla, ja hänet tunnetaan hyvin paikallisten kalastajien keskuudessa.”
Koko perheen harrastus
Jerellä on lihassairaus, jonka takia hän retkeilee ja kalastaa pyörätuolista käsin.
– Kun meille jossain vaiheessa tuli näitä apuvälineitä elämään, päätimme jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin, Teemu sanoo.
Jerellä on käytössä erilaisia retkeilyyn ja kalastukseen sopivia apuvälineitä, esimerkiksi kaksi maastopyörätuolia ja kelluntarengas. Maastopyörätuolit kestävät vaativiakin maastoja, kuten kivikkoisia jokirantoja, peltoja ja metsiä. Lisäksi niillä voi mennä veteen. Tuolit voi myös purkaa osiin kuljetuksen ajaksi.
Huovisten koko perhe harrastaa luontoretkeilyä ja kalastusta.
– Iskä, äiti, pikkusisko ja koirat Topi ja Ukko, Jere kertoo.
Isovanhemmatkin ovat tukeneet Jeren kalastusharrastusta. Talvisia kalareissuja varten he teettivät Jerelle ahkion, jossa on kääntyvä istuin. Pilkillä siinä on mukava istua.
Kaikille soveltuva kalastus
Isä ja poika alkoivat kertoa kalareissuistaan Instagramissa vuonna 2019. @fishingboywithwheelchair-tili on saanut jo noin 2 500 seuraajaa. Kaksikko myös pohti, voisiko esteettömän kalastuksen ympäriltä löytyä Jerelle työllistävää toimintaa. Eikä aikaakaan, kun he alkoivat saada yhteydenottoja asian tiimoilta.
Jere on konsultoinut matkailualan yrityksiä ja kalaoppaita esteettömästä kalastuksesta. Tänä kesänä he lähtevät Inarijärvelle opastamaan uutta yrittäjää.
Vuonna 2022 he aloittivat yhteistyön Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kanssa kartoittamalla Suomen esteettömiä kalapaikkoja. Joka vuosi he päivittävät SVK:n verkkosivulle noin 15 uutta kalapaikkaa.
He etsivät, testaavat ja julkaisevat tietoja paikoista, joihin liikuntarajoitteisten on mahdollista päästä. Jere ja Teemu puhuvat mieluiten kaikille soveltuvasta kalastuksesta, sillä paikat, joihin liikuntarajoitteiset ihmiset pääsevät, palvelevat erinomaisesti myös ikäihmisiä ja lapsiperheitä.
Jere opiskelee toista vuotta media-alaa Vaasan Vamiassa. Valmistuttuaan hän aikoo perustaa kalastukseen liittyvän yrityksen, jossa esteettömyys ja saavutettavuus ovat keskeisessä roolissa. Yrityksessä hän voisi hyödyntää myös media-alan taitojaan.
Kalastamisen tietotaidosta kilpaillaan
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli 1,8 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa vuonna 2022. Monet heistä ovat kilpailuhenkisiä, ja niinpä Suomessa järjestetään kalastuskilpailuja pilkkipäivistä perhokalastuksen SM-kisoihin.
Alkukesästä Jere ja Teemu hurauttavat Vaasasta Helsinkiin osallistuakseen kolmatta kertaa Kalamaraton-kilpailuun. Sen sanotaan olevan Suomen vaativin kalastuskilpailu, koska siinä tarvitaan monipuolista kalastuksen tietotaitoa. Kalamaratonissa 2–3 hengen joukkueet tavoittelevat yhden vuorokauden aikana mahdollisimman montaa eri kalalajia. Kalojen pituudella tai painolla ei ole merkitystä – pienestä kolmipiikistä saa yhtä arvokkaita lajipisteitä kuin kymppikiloisesta hauesta.
Mistä ihmeestä kaksikko tietää, minne Helsingissä kannattaa mennä löytääkseen mahdollisimman erilaisia kaloja?
– Pitää itse tietää ja me on käyty ennenkin, Jere sanoo salaperäisesti ja Teemu jatkaa:
– Olemme käyneet treenaamassa ja saatu vinkkejä. Se on kuin sienestystä, ne oikeat paikat pitää itse löytää. Oikein harvinaisista kaloista ei hirveästi huudella.
Kilpailussa kalat tunnistetaan, mitataan, kuvataan ja vapautetaan, minkä jälkeen dokumentit lähetetään tuomaristolle. Jere ja Teemu ovat sijoittuneet kisassa seitsemänsiksi. Se on hieno saavutus, sillä kilpailuun osallistuu vuosittain keskimäärin 50 joukkuetta.
Kisasta ei ole selvitty ilman kommelluksia. Pari vuotta sitten he lähtivät kilpailusta väsyneinä ajamaan kotia kohti. Kaksikko huomasi 120 kilometrin päässä, että vavat olivat unohtuneet Vantaanjoella eräälle sillalle. He soittivat ystäville Helsinkiin, ja kuinka ollakaan – siellä vavat nojasivat edelleen siltaa vasten. Kukaan ei ollut koskenutkaan niihin.
Jere Huovinen
Jere Instagramissa: @fishingboywithwheelchair
Jeren muut somekanavat, kuten Facebook ja TikTok löytyvät Linktreestä: linktr.ee/fishingboywithwheelchair
Sieltä pääsee myös Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n sivuille, joista löytyvät Jeren ja Teemun kartoittamat esteettömät kalapaikat.
Fongausta ja lirkkimistä
Jere harrastaa myös fongausta eli lajikalastusta, jota voi verrata lintubongaukseen. Siinä kalastetaan erilaisia kalalajeja, joista jokaisesta saa yhden lajipisteen. Kalan painolla tai pituudella ei ole merkitystä. Kalatalouden keskusliiton mukaan Suomesta on tavattu 109 kalalajia, ja vakituisesti maassamme asuu noin 70 lajia. Jere on fongannut jo 45 eri lajia.
Hangosta Jere fongasi erikoisimman kalansa, härkäsimpun. Hän kertoo, että vaikka simpun vihreä mäti on syötävää ja kalastajien herkku, dokumentoinnin jälkeen härkäsimppu sai uida takaisin viileisiin kotivesiinsä.
Fongaukseen liittyy myös lirkkiminen. Lirkkimällä ongitaan pieniä kaloja matalasta vedestä lyhyen vavan avulla. Sitä tehdään usein pimeällä, mikä tekee siitä erityisen jännittävää puuhaa.
– Siinä on taskulamppu ja mahdollisimman pieni koukku, jolla saa ihan pieniä kaloja helpommin. Syöttinä on perhosentoukka tai pieni mato, Jere selittää.
Näin voi saada koukkuun esimerkiksi huomaamattoman liejutokon, joka on Suomen pienin kala.
– Niitä on Helsingissä tosi paljon, mutta täällä Vaasassa ei ole. Syötti pitää leikata saksilla niin pieneksi, että minä en edes näe sitä. En enää iltahämärässä pysty laittamaan syöttiä niin pieneen koukkuun, joten Jere hoitaa sen, Teemu sanoo.
Jeren paras kalaresepti
Huovisten perhe syö tietenkin paljon kalaa.
”Me syödään kaikkia – ahventa ja kuhaa, sitten siikaa, harjusta ja taimenta”, Jere kertoo. Hänen herkkuaan on paneroitu, eli leivitetty kuha. Sen salaisuus on japanilaisissa pankojauhoissa, jotka sopivat erityisen hyvin leivitykseen.
Näin tehdään Jeren kalaherkku:
- Fileoi kuha, poista nahka ja pyyhi fileet.
- Riko muna lautaselle ja vatkaa haarukalla kevyesti.
- Laita toiselle lautaselle pankojauhoja ja sekoita joukkoon hieman suolaa.
- Kastele kuhafileet ensin huolellisesti munassa ja sen jälkeen molemmin puolin pankojauhoissa.
- Kuumenna paistinpannulla voita tai öljyä.
- Paista leivitetyt kalafileet kullankeltaisiksi molemmin puolin.
- Tarjoa heti keitettyjen perunoiden tai muusin kera.
Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 3/2025.
