Kiekkoa, kavereita ja kannustusta – Jääkiekkoleiri on kesän kohokohta
Erityisen tuen jääkiekkoleiri on monelle osallistujalle kesän kohokohta – ja joillekin jopa vuoden tärkein tapahtuma. Leiri tarjosi liikunnan riemua, uusia ystäviä ja unohtumattomia hetkiä.
Espoon Matinkylän jäähallilla kävi juhannusviikolla kova kuhina, kun paikalle saapui nuoria kiekkoilijoita eri puolilta maata. Kyseessä oli erityisen tuen jääkiekkoleiri – kolmas sellainen.
– Katselin neljä vuotta sitten Instagramissa nimekkäiden pelaajien nimiä kantavia jääkiekkoleirejä ja mietin, miksei erityislapsille ja -nuorille ole tarjolla vastaavaa toimintaa, kertoo Teija Malk.
Kiekko-Espoon ja HIFK:n special hockey -ryhmiä luotsaava Malk innostui leiriajatuksesta ja päätyi selvittelemään asiaa. Kun jääajan ja treenipaikan lisäksi järjestyi riittävästi vapaaehtoisia, oli selvää, että hän järjestäisi jääkiekkoleirin erityislapsille ja -nuorille.
– Ensimmäisen leirin aikana itkin onnesta kolme päivää kaukalon laidalla. Edelleen herkistyn, kun näen, miten onnellisia osallistujat ovat.
Erityislapset ja -nuoret väliinputoajia
Leirin ajankohta on hieman vaihdellut vuosien varrella tarjolla olevien jääaikojen mukaan. Se pyritään kuitenkin aina pitämään kesäkuussa, jotta mahdollisimman moni pääsisi paikalle.
– Olemme ajatelleet, että leiri on hyvä pitää ennen kuin kaikki lähtevät kesäloman viettoon. Tämä on monelle kesän parhain juttu, ja siksi on hyvä, että mahdollisimman moni voi osallistua.
Leirillä on 30 osallistujaa, joista vähintään puolet on Malkin mukaan jossain vaiheessa kokenut kiusaamista ja vähättelyä.
– On täyttä puppua, että erityislapsilla ja -nuorilla olisi yhtenäiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Tarjonnan vähyyden lisäksi asiaan vaikuttaa se, ettei kaikilla ole varaa harrastusmaksuihin. Valitettavasti erityislapset ja -nuoret ovatkin monesti väliinputoajia myös harrastusten kohdalla.
Loppuunmyyty minuuteissa
Kun Malk järjesti ensimmäisen leirin, hän ei tiennyt, tuleeko osallistujia 5 vai 20. Vuonna 2025 meni vain viisi minuuttia, kunnes leiri oli loppuunmyyty. Tämän kaltaiselle toiminnalle on siis selkeästi kysyntää.
Leirin osallistumismaksu on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä, jotta kynnys osallistua pysyisi matalana. Tällä hetkellä kolme päivää kestävän leirin osallistumismaksu koostuu jääajan lisäksi ruokailuista.
Leirin ohjaajat ovat vapaaehtoisia, ja useat yhteistyökumppanit ovat mahdollistaneet muita asioita – lähellä sijaitseva hotelli majoitti pitkämatkalaiset edullisemmin, kauppias tarjosi leiriläisille eväät ja eräs yritys maksoi pelipaidat. Lisäksi leiriläiset saivat yhteistyökumppaneilta esimerkiksi lippalakit ja hiustenhoitotuotteita. Osallistujat saivat leirin päätteeksi myös diplomit, mitalit ja ruusut.
– Osa kumppaneista on ollut mukana alusta lähtien, mikä on mahtava juttu. Unelmoin, että jossain vaiheessa löytyisi tukija, joka mahdollistaisi leirin maksuttomuuden, Malk kertoo.
Yhteiskuvia idoleiden kanssa
Mitä erityisen tuen jääkiekkoleirillä sitten tehtiin? Päiviin sisältyi muun muassa kaksi jäätreeniä, ruokailut ja oheisharjoitukset, joihin kuului esimerkiksi jalkapallon pelaamista. Tänä vuonna fysiikkaharjoituksia vetivät ohjaajien lisäksi Kiekko-Espoon Lisette Täks ja Siru Lehtopelto.
– Osalla leiriläisistä oli liikuntarajoitteita, jolloin treenit muokattiin heille sopivaksi. On tärkeää, että kaikki pääsevät tekemään jotain, Malk sanoo.
Leirillä vieraili naiskiekkoilijoiden lisäksi muita ammattikiekkoilijoita, kuten Kiekko-Espoon maalivahti Petteri Rimpinen, HIFK:n Oliver Larsen, Sparta Prahassa pelaava Niko Seppälä ja Mestis-pystin kanssa paikalle saapunut Jokereiden Hugo Rikkilä. Kiekkoilijat asettuivat halukkaiden kanssa yhteiskuvaan ja vastailivat kiperiinkin kysymyksiin.
– Tällaiset vierailut ovat iso juttu, sillä ammattikiekkoilijat ovat tärkeitä esikuvia leiriläisille ja heidän läsnäolonsa nostattaa aina fiilistä, Malk kertoo.
Uusia ystäviä
Intensiivisten päivien aikana ehti syntyä myös ystävyyssuhteita. Kaksi Espoossa treenien aikana toisiinsa tutustunutta poikaa vietti heti leirin jälkeen kesällä muutenkin aikaa yhdessä, vaikka asuvat eri paikkakunnilla. Myös maalivahdeille päivittäin järjestetyissä omissa harjoituksissa ystävystyttiin.
Toiminnan kehittämiseksi Malk lähetti osallistujille kyselyn leirin jälkeen. Tänä vuonna ainoa negatiivinen palaute oli, että leiri oli liian lyhyt. Siitäkin huolimatta, että kolmantena päivänä jäällä oli jo aika väsynyttä porukkaa.
– Toivon, että esimerkkimme kannustaisi muitakin järjestämään leiritoimintaa erityislapsille ja -nuorille. Kysyntää nimittäin varmasti löytyy ja osallistujien onnea on ihana katsoa, Malk sanoo.
Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 5/2025.
